Kuinka riemastuttavaa onkaan huomata, että yllytys hulluus voi vielä näin vanhaan ja rahinaiseen kiikujaan iskeä. Vielä hienompaa on huomata kuinka elähdyttävä kokemus kiiloilla kiipeäminen on. Onkuin liittyisi johonkin vanhaan ja arvokkaaseen traditioon hyläten kaiken tarpeettoman, tottakai käytin kiipeilytossuja ja tonni kaupalla mankkaa. Enkä käyttänyt äidin pyykkinarua köytenä muuta kuitenkin jokin sisälläni liikahti. Näin ollen kiipesin seuraavankin nousun kiiloilla.
 |
| old faithfull |
|
|
|
|
Eihän ne reititkovia ollu mutta kivoja kuitenkin. Kiitos niistä Havukallion porukalle.
Kuun lopussa saanyt sitten vihdoin lomaa kiipeilystä kun hermopinne menee puukon alle lääkäritädin toimesta. Kuukausi saikkua ja toinen ranne leikkaukseen noin 3kk kuluttua edellisestä ja sama homma. Että näin! Ehkä kevään jäät tarjoavat tekemistä kun tästä kuntoutuu pikkuhiljaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti